Tekoälyn tarina alkaa jo antiikin ajoista myytteinä, tarinoina ja huhuina tekoälyllisistä olennoista, jotka omasivat taitavien käsityöläisten älykkyyden ja tietoisuuden. Kuten Pamela McCorduck kirjoitti “Tekoäly alkoi muinaisella toiveella luoda jumala”.

Älylliset tekoälyn juuret ja konsepti älyllisestä koneesta löydetään antiikin kreikan kirjallisuudesta.

Nykyisen tekoälyn siemenet kylvivät filosofit jotka yrittivät kuvailla ihmisen ajattelu prosessia symbolien mekaanisena manipulointina. Tämä työ huipentui kun vuonna 1940 kun ensimmäiset tietokoneet keksittiin, laite joka perustui matemaattisen päättelyn abstraktiin päättelyyn.

Tekoälyn tutkiminen alotettiin Darthmouth yliopiston työpajalla kesällä 1956. He jotka tuolloin osallistuivat tutkimukseen olivat tekoälyn johtavia tutkijoita vuosikymmeniä. Useat heistä ennustivat, että kone joka on yhtä älykäs kuin ihminen olisi olemassa jo yhden sukupolven päästä. Tutkijoille annettiin miljoonia dollareita tehdäkseen tämän vision todeksi.

Lopulta tuli selväksi, että he olivat pahasti aliarvoineet projektin vaikeudet. Vuonna 1973 projektin rahoitus lakkautettiin. Siitä seuranneet vaikeat vuodet tekoälyn kannalta nimettiin “tekoälyn talveksi”. Seitsemän vuotta myöhemmin Japanin hallituksen visionaarinen aloite inspiroi hallituksia ja teollisuutta tarjota miljardien rahoitusta tekoälyn kehitykseen. 80-luvulla sijoittajat kuitenkin pettyivät ja peruivat rahoituksen.

2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kiinnostus ja rahoitus räjähti nousuun tekoäly buumin alettua, kun koneoppimista saatiin käytännössä sovellettua useisiin ongelmiin teollisuudessa ja oppilaitoksissa.

Tekoälyn antiikkinen historia

400 – 301 Ekr.

• Aristoteles keksi syllogistisen logiikan. Se oli ensimmäinen deduktiivinen päättely systeemi.

1200 vuosisata

• “Talking heads” tai puhuvat päät keksittiin. Kuulemma Roger Bacon ja Albert the Great suunnittelijoina

1400 vuosisata

• Tulostaminen keksittiin käyttämällä “Movable type” tekniikkaa.

1400 – 1500 vuosisata

• Kellot, eli ensimmäiset modernit mittaus laitteet keksittiin.

15 vuosisata

• Kellomestarit laajensivat taitojaan mekaanisten eläinten luontiin Rabbi Loew:in sanottiin luoneen golemin, savi mies joka herätettiin eloon.

16 vuosisata

• Vuosisadan alkupuolella Descartes ehdotti, että eläinten ruumiit ovat vain monimutkaisia koneita
• Pascal loi ensimmäisen digitaalisen laskenta koneen
• Thomas Hobbes julkaisi The Leviathan(1651) kirjan. Kirja sisälti mekaanisen ja kombinatorisen teorian ajattelusta.
• Sir Samuel Morland kehitti laskenta koneen (arithmetical machine).
• Leibniz paranteli Pascal’in laitetta tekemään kerto ja jako laskuja.

17 vuosisata

• Tällä vuosisadalla nähtiin runsaasti mekaanisia leluja, mukaanlukien mekaaninen “duck of Vaucanson” ja von Kempelenäs “phony mechanical chess player, The Turk(1769)”.

18 vuosisata

• Joseph-Marie Jacquard keksi ensimmäisen ohjelmoitavan laitteen (Jacquard loom).
• Mary Shelley julkaisi Frankensteinin hirviö kirjan (1818).
• Charles Babbage & Ada Byron sunnittelivat ohjelmoitavan mekaanisen laskentakoneen (the Analytic Engine 1832).
• George Boole kehitti binäärisen algebran.

19 vuosisata

• Bertrand Russel ja Alfred North Whitehead julkaisivat “Principia Mathematica” kirjan joka mullisti kaavamaisen logiikan.
• Torres y Quevedo rakensi chakki koneen ‘Ajedrecista’ käyttämällä elektromagneetteja shakkipyödän alapuolella, mahdollisesti ensimmäinen tietokonepeli.
• Karel Capek’in näytelmä “R.U.R”(Rossum’s universal Robots) näytettiin 1921, jossa ensimmäisen kerran englannin kielellä käytettiin sanaa “robotti”.
• Warren McCulloch ja Walter Pitts julkaisivat kirjan ”A Logical Calculus of the Ideas Immanent in Nervous Activity” (1943), joka loi perustan neuroverkoille.
• George Polya julkaisi kirjan “How to Solve It”. Kirja esitteli termin heuristinen moderniin ajatteluun ja on vaikuttanut sen jälkeen useisiin tekoäly tiedemiehiin.
• Claude Shannon julkaisi yksityiskohtaisen analyysin shakin pelaamisesta kirjassa “Programming a computer to play chess” (1950).
• Isaac Asimov julkaisi kirjan “three laws of robotics” (1950)

Tekoälyn moderni historia

1956

• John MacCarthy keksi termin “tekoäly”. Demonstraation ensimmäisestä tekoäly ohjelmasta “the Logic Theorist” kirjoitti Allen Newell, J.C Shaw ja Herbert Simon

1957

• “General Problem Solver” tietokoneohjelman esittelivät Newell, Shaw & Simon

1952 – 62

• Arhur Samuel (IBM) kirjoitti ensimmäisen peliohjelman tammipelaajille, että he saavuttaisivat tarvittavat taidot haastamaan tammipelin maailmanmestarin.

1958

• John McCarthy keksi “the Lisp” ohjelmointi kielen.

50 luvun loppu ja 60 luvun alku

• Margaret Masterman ja hänen kollegat suunnitelivat semanttiset verkot tietokonekäännöksiin.

1961

• James Slagle kirjoitti lisp kielellä ensimmäisen symbolisen integrointi ohjelman (SAINT).

1962

• Perustettiin ensimmäinen teollinen robotti yritys (Unimation).

1963

• Thomas Evans:in ohjelma “ANALOGY” demonstroi, että tietokoneet pystyvät ratkomaan samoja analogisia ongelmia joita on älykkyys testeissä. Ivan Sutherlandin väitöskirja esitteli idean interaktiivisista grafiikoista tietokoneisiin. Edward A.Feigenbaum & Julian Feldman julkaisi “Computers and Thought” kokoelman, joka oli ensimmäinen artikkeli tekoälystä.

1964

• Danny Bobrow väitöskirja demonstroi tietokoneiden ymmärtävän luonnollista kieltä niin hyvin, että koneet pystyvät ratkaisemaan algebra sana pulmia oikein.

1965

• J. Alan Robinson keksi mekaaniseen todistus proseduurin “the Resolution method”.

1966

• Ross Quillian demonstroi semanttiset verkot

60-luvun loppu

• Doug Engelbart keksi hiiren.

1968

• Marvin Minsky & Seymour Papert julkaisivat “Perceptron” kirjan, joka demonstroi yksinkertaisen neuroverkon rajoitteita. Alla kaaviokuva keinotekoisesta neuroverkosta

1969

• SRI robotti Shakey demonstroi liikkumiskyvyn, havainnointikyvyn ja ongelman ratkonnan yhdistelmän. Roger Schank (stanford) määritteli käsitteellisen riippuvuus mallin luonnollisen kielen ymmärtämiseksi. Ensimmäinen kansainvälinen konferenssi pidettin tekoälystä Washington D.C:ssä

1970

• Jaime Carbonell kehitti “SCHOLAR”:in. Patrick Winstonin päättötyö (MIT) ohjelma “ARCH” oppi käsitteitä lastenkirjoista otetuista esimerkeistä

70-luvun alku

• Jane Robinson & Don Walker perustivat vaikutusvaltaisen luonnollisen kielen prosessointi ryhmän.

1972

• Alain Colmerauer kehitti Prolog:in (logiikka pohjainen ohjelmointikieli)

1973

• Assembly Robotics group edinburgh:in yliopistossa rakensivat kuuluisan skottilaisen robotin (Freddy) joka pystyi näköään käyttäen paikantaa ja koota mallleja. Alla kuva Freddy:stä

1974

• Earl Sacerdoti kehitti yhden ensimmäistä suunnittelu ohjelmista (ABSTRIPS), lisäksi hän kehitti hierarkisen suunnittelun tekniikoita.

1975

• Marvin Minsky julkaisi laajasti luetun ja vaikutuksellisen “article of frames” artikkelin esityksenä hänen tietämisestä, jossa useat ideat kaavoista ja semanttisista linkeistä ovat tuotu yhteen.

70-luvun puoliväli

• Alan Kay ja Adele Goldberg kehittivät “Smalltalk” ohjelmointi kielen, joka vakiinnutti olio pohjaisen ohjelmoinnin tehokkuuden ja ikoni pohjaiset käyttäjärajapinnat.

70-luvun loppu

• Stanfordin SUMEX-AIM projekti, jota johti Ed Feigenbaum ja Joshua Lederberg demonstroi ARPAnet:in tehokkuudeen tieteelliselle yhteistyölle

1978

• MOLGEN ohjelma (kirjoitettu Stanfordissa, Mark Stefik ja Peter Friedland) demonstroi olio ohjelmoinnin tiedon esitystavan olevan käytettävissä geeni kloonaus kokeissa.

1979

• Jack Myers ja Harry Pople kehittivät INTERNIST ohjelman. Ohjelma antaa lääketieteellisiä diagnooseja sen perusteella mitä tietoa se saa.
• 1980 Lee Erman, Rick Hayes-Roth, Victor Lesser ja Raj Reddy julkaisivat ensimmäisen kuvauksen HEARSAY-II puheen ymmärrys alustasta.

1981

• Danny Hills suunnitteli “Connection machine”n, massiivisen rinnakkaisen arkkitehtuurin joka antaa tekoälylle enemmän tehoa, ja tietokoneille yleensä. Alla kuva connection machinesta (CM-2 malli)