Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.

Yleisesti termi ”tekoäly” tarkoittaa konetta/ohjelmaa joka yrittää matkia ihmisen tajuntaa. Tekoälystä on tullut oleellinen osa teknologia teollisuutta.

Vahva ja heikko tekoäly

Heikko tekoäly perustuu siihen, että saadaan laitteet/ohjelmat käyttäytymään älykkäästi. Heikosta tekoälystä hyvä esimerkki on shakkiohjelma. Shakkiohjelman jokainen siirto perustuu pelkästään ennalta syötettyihin käskyihin, jonka mukaan ohjelma tekee siirtonsa. Heikko tekoäly ei siis tiedä itse shakista sinänsä mitään. Se ei osaa arvioida itsenäisesti mikä on hyvä ja mikä huono siirto. Käytännössä se vain analysoi tilanteen sen logiikan mukaan, mitä sille on ohjelmoitu ja tekee siirrot sen perusteella.

Vahvan ja heikon tekoälyn erona on se, että kun heikko tekoäly kykenee suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä siihen ohjelmoidun logiikan perusteella. Vahva tekoäly on kykenevä itsenäiseen ajatteluun, samoin kuin ihminen. Heikko tekoäly ei siis saavuta tietoisuutta, mihin vahva tekoäly pystyy.

Vahvaa tekoälyä ei olla vielä pystytty luomaan.

Koneoppiminen

Koneoppiminen on yksi tekoälyn keskeisistä osa-alueista.  Koneoppimisen pääasiallinen tarkoitus on luoda ohjelmisto, joka osaa itsenäisesti päätyä haluttuun lopputulokseen ilman ennalta määritettyä algoritmia (toimintamenetelmää). Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita hakukoneet. Hakukoneet hyödyntävät tätä antamalla mahdollisimman oikeita hakutuloksia käyttäjälle. Koneoppiminen ilman erillistä valvontaa vaatii koneelta/ohjelmalta kyvyn tunnistaa kaavoja sille syötetyssä datassa.

Tekoälyn käyttökohteet

Yleisesti ottaen tekoälyä käytetään teollisuudessa, markkinoinnissa, tiedonlouhinnassa, puheentunnistuksessa, oppimisessa, suunnittelussa, ongelmanratkomisessa, peleissä, lääketieteessä, rahoitusalalla ja kuljetuksessa(itse ajavat autot).

Isoimmat yritykset, jotka käyttävät tekoälyä hyväkseen

  • AIBrain: Rakentaa tekoäly ratkaisuja älypuhelimille ja robotiikkaan
  • Amazon: Käyttää tekoälyä tuotesuositteluun, asiakaskäyttätymisen ennustukseen ja palvelin kapasiteetin optimointiin. Käytännössä amazonin sivustot ja palvelut ovat rakennettu tekoälyn ympärille kokonaisuudessaan. Amazon machine learning alusta tarjoaa yrityksille kyvyn ennustaa ja löytää kuvioita/kaavoja käyttäjäien datasta. Echo & Alexa ovat ääniohjattavia laitteita joilla voi ohjata älykoteja, hakea informaatiota, uutisia, sään ja paljon muuta.
  • Anki: Käyttää tekoälyä kuluttajille suunnatuissa roboteissa. Cozmoa kuvataan kehittyneimmäksi robotiksi, joka on suunnattu kuluttajille.
  • Apple: Siri on kehittynyt vuosien varrella puhe apulaisesta kehittyneeksi digitaaliseksi apulaiseksi.

IBM watson supertietokone

  • Banjo: Käyttää tekoälyä etsiäkseen sosiaalisesta mediasta tapahtumia ja tilanteita, jotka ovat tärkeitä heidän yrityskumppaneille.
  • Facebook: Käyttää tekoälyä parantamaan suorituskykyä sekä selaamaan datan läpi, jota sosiaalisessa mediassa jaetaan.
  • Google: Käyttää tekoälyä hakukoneiden optimoimiseen, puheen tunnistamiseen ja sähköposti palveluihin, lisäksi googlella on muita lukuisia tekoäly projekteja kehitteillä. Google keskittyy pääasiassa koneoppimiseen, joka edistää googlen kielen ja puheen tunnistamista, lisäksi se edistää visuaalista prosessointia ja ennustus kykyä.
  • IBM: Keskittyy watson:iin, joka on yksi suurimmista profilointi tekoäly projekteista. Watson on supertietokone joka etsii merkitystä/oivalluksia ja syvempää ymmärrystä suuresta määrästä järjestyksettömästä datasta koneoppimisen ja kielen prosessoinnin perusteella.
  • IcarbonX: Käyttää tekoälyä tarjoamaan persoonallisia terveydentila analyyseja.
  • Intel: Keskittyy optimoituun koneoppimisen sovelluskehyksiin ja kirjastoihin.
  • Iris AI: Auttaa tutkijoita selaamaan ja lajittelemaan tieteelliset työt/dokumentit löytääkseen oleellisen informaation. Ohjelma kehittyy mitä enemmän sitä käytetään.
  • Next IT: Kehittää chatbotteja(ohjelma joka käy keskusteluja ihmisen kanssa)
  • Salesforce: Käyttää koneoppimista auttamaan työntekijöitä suorittamaan työn tehokkaammin yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla työtä.
  • SoundHound: Musiikin tunnistus sovelluksen lisäksi SoundHound:illa on yksi kehittyneimmistä kielen prosessointi alustoista, jolla voidaan tehdä kaikenlaisia voice-to-text toimintoja (puhetta tekstiksi). Mm samsung, sony ja nvidia ovat ottaneet alustan käyttöön.
  • Twitter: Esitteli jonkin aikaa sitten ns. Algoritmisen aikajanan, joka arvioi twiittejä asiaankuuluvuuden mukaan, ennemmin kuin perinteisen aikajärjestyksen mukaan. Yritys käyttää tekoälyä myös siihen mitä twiittejä käyttäjille suositellaan aikajanalla.
  • ViSenze: Käyttää koneoppimista tarjotakseen samankaltaisia tuotteita käyttäjille, mitä he selaavat internetissä. ViSenze prosessoi ja analysoi koneoppimisen avulla miljoonia sivustoja joilla on visuaalista sisältöä. Tämän prosessoinnin jälkeen se filtteröi tuotteet hinnan, samankaltaisuuden ja saatavuuden perusteella.
  • X.ai: Virtuaalinen avustaja Amy auttaa käyttäjiä aikatauluttamaan tapaamisia. Idea on yksinkertainen, jos saat tapaamispyynnön, mutta et kerkeä aikatauluttamaan sitä kalenteriisi, niin lähetät sähköpostia Amy ohjelmalle ja se hoitaa sen puolestasi.
  • Zebra Medical Vision: Käyttää tekoälyä tarjoamaan syväoppimisen tekniikoita radiologiaan. He väittävät voivansa ennustaa useita sairauksia paremmin kuin ihminen, tutkimalla isoja kirjastoja lääketieteellisiä kuvia.